Tulilinjalla raffinoidut hiilihydraatit – tarvitaanko terveysveroa
Raffinoiduilla hiilihydraateilla tarkoitetaan sokereita ja valkojauhoviljoja. Niitä edustavat puhtaat sokerit, vehnäjauholeivät, konditoriatuotteet, keksit ja murot sekä valkoinen riisi, sokeroidut virvoitusjuomat, jäätelöt ja makeiset. Sokerinkäytön lisääntyminen alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun Saksaan perustettiin ensimmäinen sokeritehdas. Se käytti raaka-aineenaan sokerijuurikasta, joiden sokeripitoisuus oli alle 10 %. Jalostuksella sitä saatiin nostettua vähitellen nykyiseen yli 20 %.
Valkoisen vehnäjauhon käyttö tuli yleiseksi 1870-luvulta lähtien, kun keksittiin nykyaikaiset valssimyllyt. Siihen asti ihmiskunta käytti kivimyllyissä jauhettuja täysviljajauhoja, saaden hyödykseen myös täydet 100 % viljojen vitamiini- ja hivenainesisällöstä.
Täysvehnäjauhojen ongelmana oli kuitenkin huono säilyvyys, koska jyvien sisältämät rasvapitoiset alkiot eltaantuivat nopeasti, pilaten samalla jauhon. Valssimyllyillä vehnänjyvän leseet ja alkiot saatiin erotettua pois, minkä jälkeen jäljelle jäänyt valkoinen ydinjauho säilyi pitkiäkin aikoja hyvin. Tällä oli suuri merkitys, kun valkoisesta vehnäjauhosta tuli yleinen kauppatavara sokerin ohella. Alkiot ja leseet käytettiin hyväksi eläinrehuna. Ihminen piti puhtaan ydinjauhon itsellään.
(Nykypäivänä täysjyväjauhon säilyvyys ei olisi ongelma. Viljan voisi toimittaa leipomoille jyvinä, jossa ne jauhettaisiin sähkökäyttöisillä pienmyllyillä ennen leivonnan aloittamista. Muutaman päivän sisällä leivät olisivat kauppojen kautta hävinneet nälkäisten kuluttajien vatsoihin. Sitten taas uutta täysjyväjauhoa taikinatiinuihin ja uuniin…..)
Kalorioppi johti harhaan
Tuohon aikaan elettiin kaloriopin aikakautta, jolloin katsottiin ravitsemuksen olevan kunnossa, kunhan riittävä kalorimäärä on saatu. Katsottiin jopa, että valkojauhovilja ja sokerit ovat hyvää ravintoa, koska ne sisältävät puhtaita kaloreita, eikä niissä ei ole turhia aineita mukana. Ihmiskunnan onnettomuudeksi vitamiinit löydettiin vasta paljon myöhemmin aikavälillä v.1913 – 1950-luku. Vitamiinianalyysejä osattiin tehdä vasta sen jälkeen, jolloin ilmeni, että valkoisissa vehnäjauhoissa oli menetetty noin 80 % täysvehnän alkuperäisistä vitamiineista ja hivenaineista. Sokereissa vastaava kato on 100 %. Ilmankos kotieläimet voivat hyvin, mutta ihmiset huonosti.
Näin ”ravintopaholainen” oli päässyt soluttautumaan kauppoihin ja keittiöihimme. Sen ruokatuotteet olivat edullisia ja maistuvia. Niiden antama suutuntuma oli miellyttävä ja antoi näennäisesti hyvän mielen – ainakin vähäksi aikaa, kunnes jo kaipasikin uutta annosta. Näin vähitellen koko ihmiskunta on jäänyt makean ja valkoisen koukkuun. Ja koukussa ollaan vieläkin.
Haittavaikutukset näkyviin vähitellen
1900-luvun alkupuolella amerikkalainen lääkärikunta alkoi ihmetellä sydänkohtauskuolemien voimakasta lisääntymistä. Siihen saakka ihmiset olivat vanhentuneet normaalisti ja kuolema oli luonnollinen tapahtuma vanhuuteen hiipumisen seurauksena, eikä väkivaltainen kohtaus. Kesti aikansa ennen kuin ilmiö osattiin yhdistää raffinoitujen hiilihydraattien lisääntyneeseen käyttöön, mikä oli alkanut 1-2 sukupolvea aiemmin ja lisääntynyt yleiseksi kulutustottumukseksi. Sitten v.1972 ilmestyi prof. Yudkin’in ”Puhdasta, valkoista ja tappavaa” kirja tutkimuksista sokerinkäytön ja valkojauhoviljojen haitoista. Aiemmin viranomaiset ja asiantuntijat olivat olleet hiljaa, mutta nyt seurasi keskustelua ja väittelyä, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Edelleenkään asiantuntijat ja viranomaiset eivät ole puuttuneet asiaan suuremmin. Poliitikoista puhumattakaan. He näyttävät kaikki yhtä lailla olevan koukussa ja tykkäävän itsekin näistä ”paholaisen viettelyksistä”. Samanaikaisesti tutkimukset tämän aiheen ympärillä ovat lisääntyneet. Tulokset ovat hälyttäviä.
Yhteys terveyshaittoihin on laaja
Raffinoitujen hiilihydraattien syöminen ei synnytä kylläisyyttä normaalilla tavalla, mikä johtaa kaloreiden liikasyöntiin. Tämä puolestaan nostaa verensokeritasoja ja veren insuliinipitoisuutta. Sen seurauksena ylimääräiset hiilihydraattikalorit (veren glukoosi) muuttuvat rasvoiksi, mikä kertyy kehon varastoihin. Varastorasva on samanlaista kuin eläinrasvakin, jota kehotetaan epäterveellisenä karttamaan. Rasvaa siis syntyy, vaikka emme syökään rasvaa. Lähteenä ovat erityisesti raffinoidut hiilihydraatit.
Edellä mainittu kehitys näkyy tilastoissakin. Ylipainoisuus on kaksinkertaistunut 1990-luvulta lähtien, ollen nyt yli 60 % väestöstä. Kohonnut verenpaine (n.2 milj. henk.) ja tyypin 2 diabetes (1 milj. henk. esiaste mukaan luettuna) ovat 2-kertaituneet samassa ajassa. Samalla ovat muutkin ravitsemusperäiset sairaudet lisääntyneet, kuten ateroskleroosit, suolistovaivat, osteoporoosi ja nivelrikot, hammaskaries, matala-asteinen tulehdus (inflammaatio), AGE-ilmiö ja solujen ennenaikainen rappeutuminen, Warburg-ilmiö syöpätautien yhteydessä, antioksidanttien puute jne.
Hälyttävin vaikutus on neurologisten vaivojen lisääntyminen, kuten Alzheimerin-, Parkinsonin- ja MS- taudit, dementia, epilepsia, ADHD, Autismi, syömishäiriöt, päänsäryt ja masennus. Suuri syy tähän on hermoston tärkeimpien B-vitamiinien puutos, joka sokerissa on 100 % ja valkojauhovehnässä 70 -80 %. Puutos häiritsee energia-aineenvaihduntaa, mikä toimii vajaalla teholla – jos ollenkaan. Sokeri ja vehnäjauhot toimivat ”B-vitamiiniryöväreinä”, pyrkien täydentämään puutosta kehon varastoista, joita huonosti ravitulla ihmisellä ei ole. Toinen syy-/haittatekijä on nykyvehnän korkea gluteenipitoisuus, joka on jopa 30 – 40-kertaa suurempi kuin ns. alkuvehnällä.
Ehdotus terveysverosta
Jo vuosia sitten Valitut Palat julkaisi artikkelin ”Sokeri – uusi tupakka”, jossa kansainväliset asian-tuntijat käsittelivät sokerin laajoja haittavaikutuksia, verraten niitä tupakan vastaaviin. He ehdottivat sokerin kulutuksen suitsimista haittaveron keinoin. Samaa ovat Suomessa ehdottaneet professorit Pekka Puska ja Pertti Mustajoki. Samalla tämä vero (Terveysvero) pitäisi ulottaa koskemaan myös valkojauhovehnää, koska haitat ovat samat. Verolla kustannettaisiin sairaanhoidon menoja, joita nämä haittakulutustuotteet ovat aiheuttamassa ja lisäämässä.
Samalla tuotepakkauksien etiketteihin tulisi painattaa huomautus: ”Tuotteen raaka-aineiden vitamiini- ja hivenainesisällöstä on valmistuksessa poistettu 70-80 % (sokerissa 100 %), eikä sen syöminen edistä terveyttä. Täysviljatuotteissa tätä haittaa ei ole.”
Tämä voisi samalla toimia terveysveron perusteluna. On syytä huomata, että tavanomainen kuluttaja ei edellä mainittuja tosiasioita edes tiedä, koska KUKAAN EI OLE TÄTÄ HEILLE MILLOINKAAN KERTONUT. Tämä on hätkähdyttävä tosiasia, jota ns. asiantuntijatkaan eivät tuo esiin. Eikä kukaan pidä näitä raffinoituja hiilihydraatteja terveellisenä. Miksi sitten ei voisi maksaa korkeampaa hintaa siitä, että valitsee terveydellisesti huonomman vaihtoehdon nautinnon ja mukavuudenhalun nimissä, mutta ”viis veisaa” kansaterveyden eduista.
Jouko Pursiainen
Terveysopisto Saluksen kevään 2022 kurssikalenteri on julkaistu ja luvassa on monia mielenkiintoisia täydennyskoulutuskursseja. Kurssit pidetään verkkokoulutuksena TS-kurssia lukuun ottamatta.
KETOT, Ketogeeninen ruokavalio, teoria ja mahdollisuudet, 8.1.2022 (verkko)
KETOK, Ketogeeninen ruokavalio, koostaminen ja ruoanlaitto, 9.1.2022 (verkko)
HHR, Sokeririippuvuus ja muut koukuttavat hiilihydraatit, 22.1.2022 (verkko)
RT8, Lasten ravintoterapia, 12.-13.2.2022 (verkko)
TS, Tunnesyöminen, 28.5.2022 (lähiopetus)
Lisätietoa kursseista saat toimistosta: opisto@terveysopisto.fi / 050 439 7214 (puhelinaika ti, to & pe klo 13-15).
Tervetuloa Saluksen opintojen pariin!
